Tekijä: Ella Heikkinen

• joulukuu 2025
• marraskuu 2025
• toukokuu 2025
• tammikuu 2025
• lokakuu 2024
• elokuu 2024
• kesäkuu 2024
• toukokuu 2024
• tammikuu 2024
• joulukuu 2023
• marraskuu 2023
• lokakuu 2023
• syyskuu 2023

Kesäloman jälkeen lähdin ideoimaan seuraavaa projektia. Minulla oli vajaa puoli vuotta aikaa valmistumiseen, joten arvelin ehtiväni tehdä vielä jotakin kudontaa ennen varsinaista asiakaslähtöistä päättötyötä.

Aloitin selailemalla vanhoja kudonta-aiheisia lehtiä. Keskityin varsinkin Mallikerta-lehtiin. Hain lehdistä inspiraatiota sekä koitin niiden avulla ymmärtää sidosoppia paremmin.

Päätin, että teen kudottuja kangaskasseja. Seuraavaksi minun piti päättää, mitä sidosta käytän. Päädyin lopuksi toimikkaaseen, koska se on niin monipuolinen sidos ja sillä olisi helppo tehdä jokaiseen kassiin hyvin erilaiset kuviot.

Rakentaminen ja kudonta

Pari viikkoa koulun alun jälkeen olin saanut suunnitelmat siltä osin valmiiksi, että pääsin loimen luontiin. Käytin loimeen kaksinkertaista Lankavan merssiä (tex 76×2), joten pääsin käyttämään puolauskonetta.

Sidonnassa kokeilin käyttää texsolv-nyörejä. Rupesin sitomaan niitä omin päin kysymättä opettajalta, kuinka niitä kuuluisi käyttää… Käytin niitä tietenkin aivan väärin, joten minun oli purettava koko sidonta ja tehtävä se oikein uudelleen.

Sitten pääsin kutomaan. Kudoin aluksi testitilkun, johon kokeilin erilaisia poljentoja, värejä sekä yksin- ja kaksinkertaisia kudelankoja.

Testitilkun jälkeen aloin kutomaan ensimmäistä kassikangasta. Päätin kutoa siihen vihreällä murtotoimikkaalla muodostuvan ”nuolimaisen” raitakuvion, jonka väliin tulee valkoisia raitoja. Poljin kuvion joka toiseen raitaan nurin päin, niin että joka toinen raita osoittaa eri suuntaan. Käytin kaksinkertaista kudetta. Valkoisena kuteena toimi valkaistu merssi, sama kuin loimessa. Vihreänä kuteena käytin Bockens-puuvillaa (tex74x2) ja puuvillapellavaa (tex80x2) puolattuna yhteen.

Ensimmäisen kassikankaan kutomiseen kului 12 tuntia aktiivista kudonta-aikaa. Kellotin aikoja puhelimen sekuntikellolla, ja pysäytin kellon aina esimerkiksi taukojen ajaksi. Vihreitä kuteita kului kumpaakin 40g eli yhteensä 80g.

En suunnitellut kassien kuvioita, raidoituksia tai värejä etukäteen, vaan suunnittelin seuraavan kassin vasta, kun edellinen oli kudottu. Vihreän kankaan jälkeen päätin kutoa seuraavan kankaan sinisellä tai mustalla kuteella. Kokeilin pujottamalla, miltä eri sävyt näyttäisivät valkoisessa loimessa. Päädyin valitsemaan mustan sekä tummansinisen sekoitettuna toisiinsa, puolasin siis mustaa merssiä ja tummansinistä Bockens-puuvillaa yhteen.

Kuvioksi valitsin hieman epäsymmetrisen siksak-raidoituksen, jonka suunnittelin itse testitilkkua tehdessäni. Kuten edellisessäkin kankaassa, tässäkin kuvioinnissa voi havaita optisia illuusioita. Kuvioita katsoessa se esimerkiksi ”värähtelee” tai ”liikkuu” ja tietystä kulmasta katsoessa kuvio näyttää kolmiulotteiselta, ihan kuin siinä olisi laskostukset.

Tämän kassin kutomiseen kului 8 tuntia ja 20 minuuttia aktiivista kudonta-aikaa. Mustaa merssiä kului 55g ja tummansinistä Bockens-puuvillaa 50g, eli yhteensä 105g.

Halusin kolmannesta kassista värikkäämmän. Kokeilin loimeen ensin merssiä, mutta päädyin taas käyttämään Bockensia, jossa oli pehmeämmät sävyt. Seuraavaksi suunnittelin raidoituksen puhelimen sovelluksella.

Kolmannen kassin kutomiseen kului 10 tuntia ja 20 minuuttia aktiivista kudonta-aikaa. Kudoin tämän kassin yksinkertaisella kudelangalla (lukuun ottamatta paria ohutta tex 36×2 sävyä, jotka olivat kaksinkertaisina), jonka vuoksi kassin kudonta-aika oli pidempi.

Kudelankaa kului seuraavasti:

Bockens-puuvillat (tex74x2): Persikan sävy 30g, oranssin sävy 25g

Bockens puuvillat (tex36x2): Vaaleanpunainen 25g, pinkki 10g

Bockens puuvillapellava (tex80x2): Keltainen 15g

Neljännestä kassista halusin kirkkaamman sinisen. Kuvioinniksi valitsin samanlaisen murtotoimikkaan kuin vihreässä kassissa, mutta lyhyempänä ja ilman valkoisia väliraitoja.

Muihin kankaisiin kudoin 8cm pituiset ”pohjakappaleet” valkoisella merssillä kankaiden keskelle. Tämän kankaan kohdalla loimi alkoi kuitenkin olla jo niin lopussa, että jätin valkoisen osan kutomatta. Se olisi ehkä ihan nipin napin mahtunut loimeen, mutta jätin riskin ottamatta. Jokaisesta kassista tuli hieman eri pituinen.

Ompelin kankaisiin kaksinkertaiset kolmipistesiksakit ja leikkasin ne irti toisistaan. Leikkaamisen jälkeen ompelin siksakkien päälle vielä kolmannen kerran.

Ennen kankaiden pesemistä ompelin värintestitilkun, jossa oli kaikkia kuteina käytettyjä lankoja. Hankasin tilkkua lämpimässä pesuainevedessä useita minuutteja, eikä langoista lähtenyt väriä.

En onnistunut löytämään kaikkien lankojen pesuohjeita. Vain Bockens-puuvilloista pystyin löytämään pesuohjeen zoomaamalla kuvaa niiden etiketistä, jossa luki 60 asteen pesu. Oletin, että myös merssille sopii samanlämpöinen pesu.

Pesin kankaat 60 asteessa puuvillaohjelmalla.

Kankaat kutistuivat pesussa sivusuunnassa huomattavasti rajummin kuin olin laskenut. Olin laskenut leveyteen 5 prosentin kutistumisen. Loimen leveys oli puissa 41cm, mutta se kapeni käsialani vuoksi jo kutoessa (eli se oli kutoessa ehkä n.40cm), ja pesussa vielä enemmän. Kankaan valmiin leveyden oli tarkoitus olla 39cm, mutta siitä tuli lopuksi vain n. 32-34cm leveä. Todellinen kutistumisprosentti oli siis tässä tapauksessa jopa 17-22 prosenttia. Onneksi se ei tämän työn kohdalla haittaa.

Ennen ompelua minun piti etsiä puuvillaista remmiä. Sopivan remmin löytäminen osoittautui yllättävän vaikeaksi. Suurin osa remmeistä on muovisia, mitkä eivät näyttäisi hyvältä puuvillakankaiden kanssa. Puuvillaista remmiä on saatavilla yllättävän vähän, edes valkoisena.

Sain designtekstiilin tutkinnonosaa varten asiakkaakseni henkilön, joka tilasi minulta räsymaton. Hänellä oli jo omat kuteet, joten pienen alkukeskustelun jälkeen aloin jo laatia ensimmäisiä suunnitelmia.

Aluksi otin asiakkaan kuteet esille ja järjestin ne värien mukaan lattialle sekä punnitsin ne väreittäin. Näin pystyin hahmottamaan paremmin, millaisia kuteita käytössäni oli ja kuinka paljon kutakin väriä oli.

Aloin piirtämään värikynillä alustavia suunnitelmia paperille. Tässä vaiheessa pyrin vain tekemään suunnitelmia, enkä ajattelemaan niitä liian paljoa. Tein 5 erilaista suunnitelmaa, jonka jälkeen tapasin asiakkaani uudelleen. Hän valitsi suunnitelmista 2, jotka hän tahtoi yhdistää. Tein uuden version, jossa yhdistin nämä 2 suunnitelmaa. Tein myös pienen kokeilutilkun testiloimeen, jossa harjoittelin jo hieman 3 sukkulalla kutomista sekä koitin yhdistää värejä samalla tavalla kuin suunnitelmassa. Tämän jälkeen tapasin asiakkaan kolmannen kerran. Hän piti suunnitelmasta, johon tehtiin kuitenkin vielä pieni muokkaus. Hän myös tykkäsi väreistä testiloimessa, mutta toivoi vähemmän valkoista, jonka pidin mielessä varsinaista työtä varten.

Kolmannen tapaamisen jälkeen aloitin kuteiden järjestelyn. Järjestin kuteita pöydälle siinä järjestyksessä, missä ne matossa olisivat. Etsin myös koulun materiaaleista täydentäviä kuteita. Tämä suunnitteluvaihe oli mielestäni kaikista vaikein osa koko prosessia, koska en vielä osannut hahmottaa, kuinka paljon kudetta kuluu enkä osannut hahmottaa mattoa mielessäni. Kuteiden keräämisen ja valitsemisen jälkeen jaoin jokaisen värin vielä kahtia, koska matto peilautuu keskeltä. Järjestin vielä viimeisen kerran kahtia jaetut kuteet pöydälle peilatussa järjestyksessä, ja otin kuvan jota voisin katsoa tarvittaessa kudonnan aikana.

Suunnitelma oli valmis ja aloitin loimen luomisen ja kankaan rakentamisen. Siihen kului noin 7 tuntia. Kudonnan aloitin viikolla 46, mutta minulla oli sillä viikolla paljon tutor-hommia, joten en päässyt kutomaan kuin muutaman tunnin. Viikolla 47 pääsin kunnolla vauhtiin, ja sain maton valmiiksi jo heti viikon 48 maanantaina. En kellottanut kutomisaikoja tarkasti, mutta merkitsin joka päivä ylös, kuinka kauan olin suurin pirtein kutonut. Yhteensä maton kutomiseen kului noin 24 tuntia.

Mattoon kului kudetta yhteensä 2,9 kiloa, joista asiakkaan omia oli 1,9 kiloa. Kalalankaa kului 200g. Osa maksullisista kuteista oli 10€/kg ja osa oli 2€/kg, kalalanka 29€/kg. Materiaalikulut olivat yhteensä 14,6€.

Lopuksi tein vielä tuotelapun ja hoito-ohjeen matolle. Asiakas oli erittäin tyytyväinen mattoon. Hän antoi luvan ripustaa maton koulun seinälle joksikin aikaa ennen maton luovuttamista, joten ripustimme maton seinälle muidenkin iloksi.

Pidimme Anun ja Elin kanssa Gradian avoimissa ovissa patch-pajaa ysiluokkalaisille. Patch-paja oli sama, minkä pidimme tuvalaisille aikaisemmin. 

Avoimet ovet kestivät kolme päivää, ja joka päivä pidimme pajan 4 ryhmälle. Pidimme pajan yhteensä siis 12 kertaa. Jokaisen pajan jälkeen pidimme ryhmille myös koulun esittelykierroksen.

Ensimmäisenä päivänä työnjako sujui jo hyvin. Rutiinit alkoivat muodostua nopeasti 3 päivän aikana ja työnjako vakiintui nopeasti. Kolmantena päivänä Eli oli poissa, joten pidimme pajat kahdestaan Anun kanssa, ja pärjäsimme kahdestaankin todella hyvin.  

Ysiläiset ottivat pajan vastaan hyvin. Kukaan ei kieltäytynyt tekemästä patchia. Ohjeet pajaan olivat selkeät ja helpot ymmärtää. Huono puoli pajassa oli se, että pajassa ei oltu pitkään paikallaan. Koska pajan aikana liikuttiin paljon pesu-, kuivaus- ja silityspisteille, koulusta ja koulutuksesta kertominen oli hankalaa, sillä kaikki eivät koskaan olleet samassa paikassa. Myös hiustenkuivaajien ääni häiritsi keskustelua. Meidän olisi pitänyt oma-aloitteisemmin alkaa aina kertomaan tutkinnostamme, mutta edellä mainittujen syiden vuoksi ei ollut helppoa löytää sopivaa aikaa. Suurinta osaa ysiläisistä ei myöskään luonnollisesti kiinnostanut pätkääkään. Oli kuitenkin muutamia, jotka olivat selkeästi kiinnostuneita ja uskalsivat jopa kysyä kysymyksiäkin.

Kaikki pajassa käytetyt painovärit olivat kankaanpainannan kursseilta ylijääneitä painovärejä, lukuunottamatta punaista, oranssia ja sinistä. Värejä oli yhteensä 9. Leikkasimme kierrätysfarkuista kankaanpalat, joita tuli yhteensä 153. Kangaspaloja jäi jäljelle 38, eli niitä kului 113. Jotkut tekivät 2 patchia, jotkut yhden. Meillä oli tarjolla myös mahdollisuus kirjontaan, mutta vain pari ihmistä halusi kirjoa. Kirjonta on ehkä liian hidas tekniikka nopeatempoiseen pajaan, plus ysiläisillä on luultavasti suuri kynnys lähteä sitä kokeilemaan.

Kaiken kaikkiaan pajassamme kävi yhteensä 48 pajalaista, plus ohjaajia. Jos ohjaajat luetaan mukaan, osallistujamäärä oli luultavasti n. 55-57. Pajasta jäi meille tutoreille positiiviset fiilikset. Vaikka oli paljon asioita, joita voisi parantaa tai tehdä toisin, pajat sujuivat kuitenkin hyvin.

Saimme noin viikon varoituksella tehtäväksi pitää paja noin 20-25 TUVAlaiselle, jotka olivat tulossa tutustumaan kouluumme. Olimme jo suunnitelleet patch-pajaa tulevia avoimia ovia varten, joten päätimme hyödyntää idean tässäkin ja myös testata pajan sujuvuutta samalla.

Laitoimme esille esimerkkejä sekä materiaaleja.

Pajan ohjeistus oli seuraava: Jokainen valitsee kankaanpalan ja sapluunan/siveltimen ja ottaa itselleen pienen määrän painoväriä purkin kannelle. Painoväriä tuputetaan sienellä sapluunan läpi tai halutessaan voi maalata kankaalle itse jotain. Väriä vaihtaessa sapluuna sekä sieni pestään ja kuivataan. Kun kuva on valmis, se kuivataan ensin hiustenkuivaajalla, jonka jälkeen väri kiinnitetään kankaaseen silitysraudalla. Kiinnityksen jälkeen voi ottaa kirjontalankaa ja neulan ja kirjoa yksityiskohtia kankaaseen. Tarjolla oli moniste erilaisista neulontapistoista ja tutorit voivat auttaa kirjonnan kanssa.

Paja sujui hyvin. Alussa oli vähän hämminkiä värien ottamisen kanssa, koska olimme unohtaneet ottaa esille lusikoita ja kansia, joille väriä voi laittaa. Tuvalaisten ryhmä oli myös iso, joten pajassa oli vähän tungosta esimerkiksi pesupisteelle. Kaikki kuitenkin osallistuivat pajaan ja tekivät omat patchit. Olisimme myös voineet olla aktiivisempia pajalaisten ohjaamisessa. Pajan pitäminen ei kuitenkaan ollut kovin vaikeaa, ja pienemmälle ryhmälle se on varmasti helpompaa. Osallistujat olivat valmiita noin 45-60 minuutissa, joka oli tulevia avoimia ovia varten hyvä tietää.

Järjestimme Veeran johdolla Nintendo Switch –konsolilla pelattavan Mario Kart 8 –rallipelin turnauksen. Mario Kart -pelissä ajetaan värikkäillä hahmoilla karting-tyylisessä kisassa. Olin turnauksessa mukana apulaisena sekä osallistujana. Turnaus oli 3-päiväinen vappuviikon tapahtuma. Turnauksen ideana oli, että ensimmäisenä päivänä kisaa 16 osallistujaa, joista seuraavalle päivälle pääsee 12 ja finaalipäivälle 4 osallistujaa. Hertta suunnitteli hienon julisteen tapahtumalle. Testasimme Anun kanssa edellisellä viikolla, kuinka Nintendo Switch-konsoli saadaan yhdistettyä taululle/näytölle luokissa ja miltä äänet ja kuvanlaatu vaikuttaa. Konsolin yhdistäminen oli todella helppoa, ja peli toimi hyvin. Käytimme Veeran omistamaa konsolia ja Mario Kart 8-peliä, mutta tarvitsimme 4 peliohjainta, joita Veeralla oli vain kaksi. Käytimme aluksi kahta Anun ohjainta, mutta ne olivat hieman rikki, joten vaihdoimme ne minun ohjaimiini. 

Tapahtuman osallistujien oli tarkoitus skannata QR-koodi julisteesta ja ilmoittautua Formsin kautta turnaukseen. Julisteet laitettiin seinille viikko ennen tapahtuman alkua, mutta ensimmäiseen tapahtumapäivään mennessä turnaukseen oli ilmoittautunut vain 2 osallistujaa. Noin puolitoista tuntia ennen turnausta Veera ja Paula kiersivät luokissa ja keräsivät kasaan tarpeeksi osallistujia. Meidän oli tarkoitus järjestää turnaus ruokalassa. Olimme jo ehtineet laittaa siellä kaiken valmiiksi ja osallistujiakin oli tullut paikalle, kun saimme tiedon, että meidän täytyy pikaisesti vaihtaa johonkin toiseen luokkaan. Menimme luokkaan 239 ja turnauksen alku viivästyi noin 10-15 minuuttia, kun peli piti laittaa siinä luokassa toimimaan ja tiimit piti muodostaa.

Kaikesta huolimatta luokkahuone oli täpötäynnä ensimmäisenä päivänä. Osallistujien lisäksi mukana oli muutamia katsojia. Peliä voi pelata samanaikaisesti vain 4 pelaajaa, joten osallistujat jaettiin 4 ryhmään. Jokainen ryhmä pelasi kaksi rataa, jotka valittiin satunnaisesti pelin radoista. Yhden radan pelaamiseen menee noin 3 minuuttia. Osallistujia ei saatu täysin tarpeeksi, joten tiimit eivät menneet tasan. Kolmessa ryhmässä oli neljä pelaajaa ja yhdessä ryhmässä oli kolme. Pelaamiseen meni vajaa tunti. Kolmesta ensimmäisestä ryhmästä viimeisiksi tulleet karsiutuivat pois, ja muut pääsivät jatkamaan seuraavana päivänä. Kolmannesta ryhmästä kukaan ei karsiutunut pois, koska neljättä pelaajaa ei ollut. 

Toisena päivänä Veera ei ollut paikalla, vaan Anu ja minä vedettiin tapahtuma. Kaksi jatkoon päässyttä pelaajaa ei pystynytkään osallistumaan peliin. Saimme yhden korvaavan pelaajan, joka myös pelasi pari peliä ns. poissaolevan pelaajan puolesta. Tällä kertaa oli yksi neljän henkilön ryhmä ja kaksi kolmen ryhmää, ja kukin ryhmä pelasi taas 2 satunnaista pelirataa. Finaaliin pääsi jokaisesta ryhmästä ensimmäiseksi tullut. Koska ryhmiä oli vain kolme, mutta finalisteja tarvittiin neljä, jokaisesta ryhmästä kakkoseksi tulleet pelaajat + vapaaehtoinen toisen mahdollisuuden haluava karsittu pelaaja pääsivät kisaamaan bonuskierroksen, jonka voittaja pääsi finaaliin. 

Vappuaattona finaalin oli tarkoitus tapahtua iltapäivällä, mutta Gradian opiskelijakunnat päättivät yllättäen järjestää ulosmarssin puoleltapäivin, jonka vuoksi jouduimme muuttamaan aikatauluamme. Päätimme järjestää finaalin jo klo 10 aamulla, joka onneksi sopi kaikille finalisteille. Onnistuimme saamaan myös reilusti yleisöä kasaan. Finaali sujui todella hyvin, ja se oli yllättävän tiukka kisa. Finaalissa pelasimme 4 pelirataa kahden sijasta, ja kukin finalisti sai itse valita yhden radan satunnaisten ratojen sijaan. Finaalin kolmannen radan tulos oli uskomattoman tasainen: kaikilla oli samat pisteet. Neljäs, eli viimeinen rata ratkaisi pelin. Minä voitin, Laura tuli kakkoseksi, Viivi kolmoseksi ja Veera neloseksi. Finaalin jälkeen saatiin kasaan vielä 4 opettajaa kokeilemaan pelaamista. 

Kaiken kaikkiaan tapahtuma osallistui hyvin joistain ongelmista huolimatta. Pelaaminen oli hauskaa ja mukava piristys vappuviikolle. Tapahtumaan saatiin kerättyä todella paljon osallistujia kolmen päivän aikana. Anun laskujen mukaan tapahtumalla oli kolmen päivän aikana yhteensä huimat 49 osallistujaa, jos pelaajien lisäksi yleisö lasketaan mukaan. 

Mitä olisi voinut tehdä paremmin? 

Tapahumasta tiedottaminen: Tapahtumasta ei kuulutettu, ja ainoa tieto siitä löytyi julisteista. Tapahtumasta olisi voinut kuuluttaa tai jopa lähettää Wilma-viestejä. 

Tapahtuman muoto ja kesto: Turnausmuotoinen tapahtuma oli luultavasti liian jännittävä, jonka vuoksi osallistujia oli vaikea saada. Myös tapahtuman jakaminen kolmelle päivälle niin, että osallistujan olisi täytynyt sitoutua tulemaan siihen joka päivä, oli luultavasti liian hankala monelle. Se lisäsi todennäköisyyttä sille, että joku osallistuja tippuu pois, kuten kävikin. Tapahtuman olisi pitänyt järjestää kokonaan samana päivänä. Tapahtuman ei olisi myöskään välttämättä tarvinnut olla turnaus, vaan rennompaa pelailua.  

Suunnitteluprosessi: Tapahtumaa suunniteltiin paljon tutoreiden WhatsApp-ryhmässä. Selkeää työnjakoa ei kuitenkaan tehty kunnolla, vaan monessa asiassa oli epäselvää, kuka tekee mitäkin vai tekeekö mitään. Tämän vuoksi esimerkiksi palkinnot, joita oli tarkoitus tulla joka alalta yksi, jäivät epäselviksi. 

Palkinnot: Joka alalta oli tarkoitus tehdä yksi palkinto. Palkinnot olisi pitänyt sopia tarkemmin, sillä finaalipäivänä niitä ei edes jaettu. Minä tein Mario Kart-teemaisen avaimenperän, kalusteelta oli tarkoitus tulla leikkuulauta, medialta Mario Kart-teemaiset “Kiitos osallistumisesta” -tyyppiset postikortit ja vaatetukselta pussukka. Leikkuulauta ja postikortit eivät olleet valmiita finaalipäivänä, joten finalistit eivät saaneet palkintoja ollenkaan. Kirjoittaessani tätä vappuviikonlopun jälkeen palkinnoista ei ole vieläkään tietoa. 

Suunnittelu ja toteutus 

Päätimme Anun ja Elin kanssa järjestää pääsiäisteemaisen huopakoristepajan. Aloitimme pajan suunnittelemisen viikkoa ennen pajan järjestämispäivämäärää. Päätimme hyödyntää pajassa koululta löytyvää askarteluhuopaa, jolle ei ole ollut paljoa muuta käyttöä. Pajan ideana oli, että osallistujat voivat tehdä huovasta pehmoisen koristeen, jonka voi ripustaa lenkillä esim. pajunoksaan. Suunnittelimme ja valmistimme muutamat mallit, joita pajan osallistujat voivat käyttää inspiraationa. Minä suunnittelin munan muotoisen kaavan, jolla pystyi tekemään munan lisäksi tipun, kanan sekä kanin. Suunnittelimme myös pajan toteutusta ja hinnoittelimme pajan. Eli suunnitteli söpön julisteen, joita teippasimme seinille ympäri koulua. Yhteensä käytimme suunnitteluun n. 15 tuntia. 

Suunnittelimme pajan non-stop tyyliseksi, ja arvioimme osallistujamääräksi n. 25 osallistujaa. Tapahtuman kestoksi päätimme 2,5 tuntia.  Satun hinnoittelukaavaa käyttämällä laskin palvelun hinnaksi 345€, joka olisi 25 osallistujalle jaettuna n. 14€ per henkilö.  

Tapahtuman kulku 

Aamulla ennen tapahtuman alkua laitoimme kaikki materiaalit pöydille esille ja laitoimme osallistujille pääsiäiskarkkeja tarjolle. Laitoimme myös rauhallista taustamusiikkia soimaan hiljaisella äänenvoimakkuudella ja söpön pääsiäisteemaisen videon pyörimään taululle. Osallistujille tarjosimme myös karkkia. 

Heti tapahtuman alettua klo 10:30 pajaamme tuli 6 osallistujaa. Osallistujilla oli mahdollisuus suunnitella halutessaan omat kaavat, mutta suurin osa valitsi valmiiksi tarjolla olevan kaavan. Kaikki pajaan osallistuneet olivat vaatetuksen sekä tekstiilin opiskelijoita, joten he työskentelivät todella itsenäisesti eivätkä tarvinneet neuvoja tai apua missään. Koulussa oli kyseisenä päivänä todella vähän opiskelijoita paikalla, joten pajassamme kävi yhteensä 11 osallistujaa.  

Lopputulos + mitä voisi parantaa? 

Pajamme sujui mukavasti ja saimme osallistujilta positiivista palautetta. Arvioimamme osallistujamäärä ei osunut ihan nappiin, mutta se oli ihan hyvä asia. Suurin osa osallistujista vietti pajassa vähintään tunnin, ja yksi oli paikalla lähes alusta loppuun. Teimme malleistamme vähän liian monimutkaisia non-stop pajaan sopivaksi. Malleja olisi pitänyt olla oikeastaan vain yksi. Sen olisi myös pitänyt olla niin yksinkertainen, että myös sellaiset osallistujat, jotka eivät osaa jo valmiiksi ommella, voisivat tehdä sellaisen pienellä avustuksella n. 30-40 minuutissa. Periaatteessa muna-kaava oli tällainen, mutta monet osallistujat päättivät tuunata siitä aika monimutkaiset versiot. Se saattoi myös johtua siitä, että osallistujat olivat kaikki sellaisia, joilla oli jo paljon kokemusta ja osaamista käsin ompelemisesta. 

Aloitin designtekstiilin valmistus- tutkinnonosan suorittamisen tammikuussa. Aluksi teen kokeiluja erilaisilla sidoksilla ja materiaaleilla yms.

Pellavapyyhkeet

Muutama muukin opiskelija aloitti samoilla asioilla, joten päätimme jakaa kokeiluloimia toistemme kanssa. Minä luon ja rakennan pellavaloimen, jonka jaan 2 muun opiskelijan kanssa.

Pellavaloimesta tulee 3 leivinpyyhettä. Tarkoituksena on kokeilla pellavalla kutomista sekä sitä, kuinka kangasta voi muunnella pelkästään poljentaa muuttamalla.

Tällä kertaa kankaan rakentaminen oli tuoreena muistissa ja sujui helposti. Tarvitsin opettajan avustusta vain loimen käärimisessä loimitukille.

Kudoin pyyhkeen siniharmaasta sekä loimen värisestä pellavalangasta. Kudoin pyyhkeeseen 3 siniharmaata raitaa, joissa jokaisessa käytin eri poljentaa. Raitojen väliin tein loimen värisellä langalla muutaman kuteen paksuiset raidat. Myös päärmeet kudoin loimen värillä.

Kankaasta tuli hieman kapeampi kuin oli tarkoitus. Kankaan olisi laskujen mukaan pitänyt olla puissa n. 47cm, mutta se oli vain 45cm.

Kudonta sujui nopeasti, sillä kudoin vain yhden pyyhkeen. Loput loimesta on varattu muille kutojille. Kellotin kutomisaikani. Minulla meni 3 tuntia kutoa koko 70 senttiä.

Kutoessa jouduin purkamaan työtä muutamia kertoja, kun huomasin polkeneeni väärin tai vaihtaneeni vahingossa heittosuuntaa niin, että reunalangat eivät sitoutuneet. Luultavasti olisin kutonut pyyhkeen n. 30min nopeammin ilman näitä virheitä.

Harmaata kudelankaa kului työhön 30 grammaa ja loimen väristä kudelankaa kului 10 grammaa.

Ryijy

Jatkoin kirjoitusten jälkeen kokeiluja puissa valmiina olleeseen kalalankaloimeen. Loimen lankaluku oli 76 ja leveys 24,5cm. Sidoksena palttina. Ryijyn pohjakuteena käytin ohutta tummansinistä villalankaa kaksinkertaisena.

Päätin aloittaa ryijykokeilulla, sillä olin halunnut kokeilla ryijytekniikkaa jo jonkun aikaa.

Piirsin ruutupaperille suunnitelman ja valitsin kierrätyslangoista värit.

Päätin kokeilla kahta eri tapaa tehdä nukkia. Valkoisten nukkien kanssa, joita tuli työhön eniten, käytin viivotinta, jonka ympäri kiersin nukkalangan jokaisen solmun jälkeen ja rivin lopussa leikkasin nukat auki. Muunväriset nukat leikkasin etukäteen ja solmin ne yksitellen loimeen.

Ryijyn kutominen oli odotusteni mukaisesti kovin hidasta. Tämän pienen ryijyn kutomiseen meni noin 20 tuntia.

Kelim

Ryijyn jälkeen päätin kokeilla Kelimiä.

Piirsin aluksi ruutupaperille suunnitelman ja valitsin kierrätyslangoista värit, joista tein sormioita. Valitsin ohuita lankoja, joten käytin lankoja nelin- ja viisinkertaisina nopeuttaakseni kudontaa.

Suunnitelma oli hieman liian monimutkainen, joten päätin kutoa siitä vain alimmaisen kuvion. Siitä tuli puolivahingossa litteämpi ja leveämpi suunnitelmaan verrattuna. Sain idean pienestä seinätekstiilistä, joten päätin tässä vaiheessa tehdä kudotun kuvion pohjalta uuden suunnitelman.

Kelimin kutomiseen meni noin 11 tuntia.

En tajunnut käyttää kudottaessa pingotinta, joten loimi kapeni yhteensä noin sentin. Luultavasti tämän takia loimesta katkesi reunalanka.

Opettaja näytti minulle, kuinka katkennutta lankaa jatketaan.

Koulullamme järjestettiin ensimmäistä kertaa ”pikkuvalkit”, n. 3 viikkoa kestäneitä kursseja, jotka sai valita miltä alalta tahansa. Valitsin tekstiili- ja muotipuolelta sisustusompelun valinnaiskurssin. Halusin kokeilla teollisuusompelukoneilla ompelua sekä yleisesti opetella ompelua enemmän.

Teimme kurssin aluksi vähän ryhmissä ideointia ja toisiimme tutustumista ja pari kokeilua, kuten reunan ompelun tilkkuun. Tämän jälkeen päästiin suunnittelemaan omaa tuotetta.

Halusin tehdä kotiini tuolinpäällistyynyt keittiön tuoleihin.

Aluksi suunnittelin, että istuintyynystä tulisi 3-värinen. Tyynyn keskellä olisi ”upotettuna” erivärinen neliö kuin muu tyynykangas, ja tyynyn reunoilta roikkuisi rypytyskangasta. Harkitsin myös, että tyynyt olisivat tilkkutyötyylisiä ja niissä olisi koristeellinen tikkaus, mutta luovuin tästä ideasta.

Tuoleista 2 oli eri kokoisia kuin toiset 2, mutta halusin tyynyjen sopivan niihin kaikkiin. Päätin, että teen 2 hiukan erikokoista kaavaa.

Aloitin tekemällä kokeiluja tyynyissä olevasta upotetusta neliöstä. Päädyin kuitenkin lopuksi kiireen vuoksi siihen, että en tee näitä upotuksia valmiisiin tyynyihin. Tyynyistä tulisi 2-väriset 3-väristen sijaan.

Seuraavaksi tein jämäkankaasta testikappaleen. Testikappaleen teon aikana muokkasin kaavaa opettajan kanssa pari kertaa. Isoin muutos oli tyynyliinan aukon lisääminen kaavaan, että tyynyn täytteen saa helposti vaihdettua.

Ostin Eurokankaasta tummanvihreää, kiiltävää verhoilukangasta tyynyosaa varten. Löysin sen poistolaareista, joten se oli edullista. Sain kilon (n. 2,5m) kangasta 10 eurolla. Ostin myös vaaleanvihreää verhokangasta rypytyksiä varten. Se maksoi n. 20€ kahdelta metriltä.

Tyynynpäällisten täytteeksi valitsin solumuovia ja verhoiluvanua. Tein solumuovista ja vanusta ”hampparin”, eli laitoin kahden vanulevyn väliin yhden levyn solumuovia. Näin tyyny ei ole liian kova eikä liian pehmeä, vaan sillä on mukava istua.

Sain tyynyt valmiiksi nipin napin ennen joululomaa. Suunnitteluprosessi oli hankalaa ja tarvitsin paljon opettajan apua, koska en osannut hahmottaa kuinka mikäkin kannattaisi tehdä. Kurssin lopuksi aloin jo hahmottamaan vähän paremmin, miten ompelu menee.

Työssäoppimisen jälkeen jatkoin kudonnan harjoittelua Designtekstiilin valmistus -tutkinnonosaa varten. Minulla oli noin 3 viikkoa aikaa suunnitella ja kutoa huiveja Gradian Priimuksen kampuksen joulumyyjäisiä varten.

Päätin, että kudon 6 huivia. Minulla ei ollut kuin vähän aikaa suunnitella, joten päädyin hyvin yksinkertaiseen malliin. Otin mallia jo valmiista huivista joka koululta löytyi. Sidokseksi tuli 4-vartinen tasatoimikas.

Tilasimme lenkkimohairlankaa Lankavalta. Päätin kutoa kustakin väristä yhdet yksiväriset huivit ja 2 raitahuivia. Laskin, että näin kudelankaa jäisi mahdollisimman vähän yli kaikista väreistä.

Loimi oli niin pitkä, että sen kääriminen tapahtui kolmen ihmisen voimin.

En ollut kutonut vuoteen, joten kankaan rakentamisessa oli hieman muisteltavaa. Loppujen lopuksi se kuitenkin palasi aika hyvin mieleen ja koko prosessi vahvistui mielessäni tämän projektin aikana.

Kudonta sujui nopeasti. Minulla meni noin viikko aloittamiseen (suunnittelu, lankatilauksen odottelu), viikko rakentamiseen ja viikko kutomiseen.

Seuraavaksi minun täytyi tehdä huiveille tuotelaput ja päättää hinta. Päädyin siihen, että huivien hinta on 59€ kappale. Emme tienneet, haluavatko Priimuksen myyjät huiveille ALV:in vai ei, mutta päätimme että hinta on 59€ ALV:illa tai ilman.

Minulla oli kiire, joten tein tuotelapusta hyvin yksinkertaisen. Hoito-ohjeena käytin lankojen hoito-ohjeita. Hoitosymbolien kuvat otin suoraan Wikipediasta.