Kudotut kangaskassit

Kesäloman jälkeen lähdin ideoimaan seuraavaa projektia. Minulla oli vajaa puoli vuotta aikaa valmistumiseen, joten arvelin ehtiväni tehdä vielä jotakin kudontaa ennen varsinaista asiakaslähtöistä päättötyötä.

Vanhoja kudonta-aiheisia lehtiä

Aloitin selailemalla vanhoja kudonta-aiheisia lehtiä. Keskityin varsinkin Mallikerta-lehtiin. Hain lehdistä inspiraatiota sekä koitin niiden avulla ymmärtää sidosoppia paremmin.

Harjoittelin kankaankuvan piirtämistä kankaan rakenteen perusteella. Tämä harjoitus auttoi minua ymmärtämään kankaan rakenteen muodostumista paremmin.

Päätin, että teen kudottuja kangaskasseja. Seuraavaksi minun piti päättää, mitä sidosta käytän. Päädyin lopuksi toimikkaaseen, koska se on niin monipuolinen sidos ja sillä olisi helppo tehdä jokaiseen kassiin hyvin erilaiset kuviot.

Toimikkaaseen liittyvä sivu Mallikerta-lehdessä. Varsinkin ylhäällä oikealla oleva murtotoimikas osui silmääni, koska näin siinä heti ”havunneulas”-kuvion.
Treadl-sovellus, jonka avulla leikittelin poljentojen kanssa.
Pienimuotoinen ”sidoskokeilu”
Kassien ideointia

Rakentaminen ja kudonta

Pari viikkoa koulun alun jälkeen olin saanut suunnitelmat siltä osin valmiiksi, että pääsin loimen luontiin. Käytin loimeen kaksinkertaista Lankavan merssiä (tex 76×2), joten pääsin käyttämään puolauskonetta.

Loimen luonti. Olin valinnut loimen tiheydeksi 7l/cm, mutta loimen luonnin aikana päätin muuttaa tiheydeksi 6,5l/cm.
Loimi.
Säädin keskinyörejä tasaisemmiksi.
Vaihdoin myös osan vanhoista nyöreistä uusiin ja liimasin nyörien avoimet päät.
Loimen jakaminen käärinpirralle.
Niisintä. 1-2-3-4-5-6 suora niisintä

Sidonnassa kokeilin käyttää texsolv-nyörejä. Rupesin sitomaan niitä omin päin kysymättä opettajalta, kuinka niitä kuuluisi käyttää… Käytin niitä tietenkin aivan väärin, joten minun oli purettava koko sidonta ja tehtävä se oikein uudelleen.

Sidonta.

Sitten pääsin kutomaan. Kudoin aluksi testitilkun, johon kokeilin erilaisia poljentoja, värejä sekä yksin- ja kaksinkertaisia kudelankoja.

Testitilkku.

Testitilkun jälkeen aloin kutomaan ensimmäistä kassikangasta. Päätin kutoa siihen vihreällä murtotoimikkaalla muodostuvan ”nuolimaisen” raitakuvion, jonka väliin tulee valkoisia raitoja. Poljin kuvion joka toiseen raitaan nurin päin, niin että joka toinen raita osoittaa eri suuntaan. Käytin kaksinkertaista kudetta. Valkoisena kuteena toimi valkaistu merssi, sama kuin loimessa. Vihreänä kuteena käytin Bockens-puuvillaa (tex74x2) ja puuvillapellavaa (tex80x2) puolattuna yhteen.

Ensimmäisen kassin raidoitus kankaan sivulta kuvattuna.

Ensimmäisen kassikankaan kutomiseen kului 12 tuntia aktiivista kudonta-aikaa. Kellotin aikoja puhelimen sekuntikellolla, ja pysäytin kellon aina esimerkiksi taukojen ajaksi. Vihreitä kuteita kului kumpaakin 40g eli yhteensä 80g.

Värien kokeilua seuraavaan kassiin.
Raidoitus aiheuttaa optisen illuusion.

En suunnitellut kassien kuvioita, raidoituksia tai värejä etukäteen, vaan suunnittelin seuraavan kassin vasta, kun edellinen oli kudottu. Vihreän kankaan jälkeen päätin kutoa seuraavan kankaan sinisellä tai mustalla kuteella. Kokeilin pujottamalla, miltä eri sävyt näyttäisivät valkoisessa loimessa. Päädyin valitsemaan mustan sekä tummansinisen sekoitettuna toisiinsa, puolasin siis mustaa merssiä ja tummansinistä Bockens-puuvillaa yhteen.

Toisen kassin kuviointi.
Lähikuvasta huomaa, että kuteena on käytetty kahta eri väristä lankaa.

Kuvioksi valitsin hieman epäsymmetrisen siksak-raidoituksen, jonka suunnittelin itse testitilkkua tehdessäni. Kuten edellisessäkin kankaassa, tässäkin kuvioinnissa voi havaita optisia illuusioita. Kuvioita katsoessa se esimerkiksi ”värähtelee” tai ”liikkuu” ja tietystä kulmasta katsoessa kuvio näyttää kolmiulotteiselta, ihan kuin siinä olisi laskostukset.

Tämän kassin kutomiseen kului 8 tuntia ja 20 minuuttia aktiivista kudonta-aikaa. Mustaa merssiä kului 55g ja tummansinistä Bockens-puuvillaa 50g, eli yhteensä 105g.

Värikokeilu: Merssi
Värikokeilu: Bockens-puuvilla

Halusin kolmannesta kassista värikkäämmän. Kokeilin loimeen ensin merssiä, mutta päädyin taas käyttämään Bockensia, jossa oli pehmeämmät sävyt. Seuraavaksi suunnittelin raidoituksen puhelimen sovelluksella.

Puhelimella raapustettu suunnitelma. 17 raitaa on puolet raidoista. 1 raita = 3cm.

Kolmannen kassin kutomiseen kului 10 tuntia ja 20 minuuttia aktiivista kudonta-aikaa. Kudoin tämän kassin yksinkertaisella kudelangalla (lukuun ottamatta paria ohutta tex 36×2 sävyä, jotka olivat kaksinkertaisina), jonka vuoksi kassin kudonta-aika oli pidempi.

Kudelankaa kului seuraavasti:

Bockens-puuvillat (tex74x2): Persikan sävy 30g, oranssin sävy 25g

Bockens puuvillat (tex36x2): Vaaleanpunainen 25g, pinkki 10g

Bockens puuvillapellava (tex80x2): Keltainen 15g

Neljäs kangas

Neljännestä kassista halusin kirkkaamman sinisen. Kuvioinniksi valitsin samanlaisen murtotoimikkaan kuin vihreässä kassissa, mutta lyhyempänä ja ilman valkoisia väliraitoja.

Muihin kankaisiin kudoin 8cm pituiset ”pohjakappaleet” valkoisella merssillä kankaiden keskelle. Tämän kankaan kohdalla loimi alkoi kuitenkin olla jo niin lopussa, että jätin valkoisen osan kutomatta. Se olisi ehkä ihan nipin napin mahtunut loimeen, mutta jätin riskin ottamatta. Jokaisesta kassista tuli hieman eri pituinen.

Koko kudonnaisen paino

Ompelin kankaisiin kaksinkertaiset kolmipistesiksakit ja leikkasin ne irti toisistaan. Leikkaamisen jälkeen ompelin siksakkien päälle vielä kolmannen kerran.

Kankaat ennen pesua.

Ennen kankaiden pesemistä ompelin värintestitilkun, jossa oli kaikkia kuteina käytettyjä lankoja. Hankasin tilkkua lämpimässä pesuainevedessä useita minuutteja, eikä langoista lähtenyt väriä.

En onnistunut löytämään kaikkien lankojen pesuohjeita. Vain Bockens-puuvilloista pystyin löytämään pesuohjeen zoomaamalla kuvaa niiden etiketistä, jossa luki 60 asteen pesu. Oletin, että myös merssille sopii samanlämpöinen pesu.

Pesin kankaat 60 asteessa puuvillaohjelmalla.

Vihreästä ja sinisestä tai mustasta kudelangasta oli sittenkin lähtenyt väriä, jonka värinkerääjät imivät. Kankaat eivät onneksi sotkeutuneet väristä.

Kankaat kutistuivat pesussa sivusuunnassa huomattavasti rajummin kuin olin laskenut. Olin laskenut leveyteen 5 prosentin kutistumisen. Loimen leveys oli puissa 41cm, mutta se kapeni käsialani vuoksi jo kutoessa (eli se oli kutoessa ehkä n.40cm), ja pesussa vielä enemmän. Kankaan valmiin leveyden oli tarkoitus olla 39cm, mutta siitä tuli lopuksi vain n. 32-34cm leveä. Todellinen kutistumisprosentti oli siis tässä tapauksessa jopa 17-22 prosenttia. Onneksi se ei tämän työn kohdalla haittaa.

Pestyt ja höyrytetyt kankaat.

Ennen ompelua minun piti etsiä puuvillaista remmiä. Sopivan remmin löytäminen osoittautui yllättävän vaikeaksi. Suurin osa remmeistä on muovisia, mitkä eivät näyttäisi hyvältä puuvillakankaiden kanssa. Puuvillaista remmiä on saatavilla yllättävän vähän, edes valkoisena.

Designtekstiilin valmistaminen: Räsymatto

Sain designtekstiilin tutkinnonosaa varten asiakkaakseni henkilön, joka tilasi minulta räsymaton. Hänellä oli jo omat kuteet, joten pienen alkukeskustelun jälkeen aloin jo laatia ensimmäisiä suunnitelmia.

Aluksi otin asiakkaan kuteet esille ja järjestin ne värien mukaan lattialle sekä punnitsin ne väreittäin. Näin pystyin hahmottamaan paremmin, millaisia kuteita käytössäni oli ja kuinka paljon kutakin väriä oli.

Aloin piirtämään värikynillä alustavia suunnitelmia paperille. Tässä vaiheessa pyrin vain tekemään suunnitelmia, enkä ajattelemaan niitä liian paljoa. Tein 5 erilaista suunnitelmaa, jonka jälkeen tapasin asiakkaani uudelleen. Hän valitsi suunnitelmista 2, jotka hän tahtoi yhdistää. Tein uuden version, jossa yhdistin nämä 2 suunnitelmaa. Tein myös pienen kokeilutilkun testiloimeen, jossa harjoittelin jo hieman 3 sukkulalla kutomista sekä koitin yhdistää värejä samalla tavalla kuin suunnitelmassa. Tämän jälkeen tapasin asiakkaan kolmannen kerran. Hän piti suunnitelmasta, johon tehtiin kuitenkin vielä pieni muokkaus. Hän myös tykkäsi väreistä testiloimessa, mutta toivoi vähemmän valkoista, jonka pidin mielessä varsinaista työtä varten.

Kolmannen tapaamisen jälkeen aloitin kuteiden järjestelyn. Järjestin kuteita pöydälle siinä järjestyksessä, missä ne matossa olisivat. Etsin myös koulun materiaaleista täydentäviä kuteita. Tämä suunnitteluvaihe oli mielestäni kaikista vaikein osa koko prosessia, koska en vielä osannut hahmottaa, kuinka paljon kudetta kuluu enkä osannut hahmottaa mattoa mielessäni. Kuteiden keräämisen ja valitsemisen jälkeen jaoin jokaisen värin vielä kahtia, koska matto peilautuu keskeltä. Järjestin vielä viimeisen kerran kahtia jaetut kuteet pöydälle peilatussa järjestyksessä, ja otin kuvan jota voisin katsoa tarvittaessa kudonnan aikana.

Suunnitelma oli valmis ja aloitin loimen luomisen ja kankaan rakentamisen. Siihen kului noin 7 tuntia. Kudonnan aloitin viikolla 46, mutta minulla oli sillä viikolla paljon tutor-hommia, joten en päässyt kutomaan kuin muutaman tunnin. Viikolla 47 pääsin kunnolla vauhtiin, ja sain maton valmiiksi jo heti viikon 48 maanantaina. En kellottanut kutomisaikoja tarkasti, mutta merkitsin joka päivä ylös, kuinka kauan olin suurin pirtein kutonut. Yhteensä maton kutomiseen kului noin 24 tuntia.

Mattoon kului kudetta yhteensä 2,9 kiloa, joista asiakkaan omia oli 1,9 kiloa. Kalalankaa kului 200g. Osa maksullisista kuteista oli 10€/kg ja osa oli 2€/kg, kalalanka 29€/kg. Materiaalikulut olivat yhteensä 14,6€.

Lopuksi tein vielä tuotelapun ja hoito-ohjeen matolle. Asiakas oli erittäin tyytyväinen mattoon. Hän antoi luvan ripustaa maton koulun seinälle joksikin aikaa ennen maton luovuttamista, joten ripustimme maton seinälle muidenkin iloksi.