Ei sydänperäinen rintakipu
-Rintakipu voi esiintyä muutenkin kuin sydänperäisenä, aiheuttajina voi olla esimerkiksi:
– Luusto, lihakset, rusto
Esimerkiksi murtumat, lihasrevähdykset
–Vatsa ja ruokatorvi
Haavauma, ruokatorviperäiset.
– Keuhkot ja keuhkopussi
Ilmarinta, pneumonia, pleuriitti, keuhkoembolia
–Infektiot
Myokardiitti (Sydänlihastulehdus) Perikardiitti (Sydänpussintulehdus)
-Psyykkiset ongelmat
Hyperventilaatio, masennus, takotsubo
Aihearkisto: Yleinen
Varjoainekuvaus ja pallolaajennus
Varjoainekuvaus on tutkimus joka tehdään paikallispuudutuksessa rannevaltimosta tai nivusvaltimosta. Sillä voidaan tarkasti selvittää sepelvaltimoiden rakenne sekä mahdolliset ahtaumat.
Pallolaajennus toimenpiteenä muistuttaa varjoainetutkimusta, se tehdään paikallispuudutuksena joko rannevaltimon tai reisivaltimon kautta.
Pallolaajennus avaa sepelvaltimossa olevan tukoksen, jotta veri pääsee virtaamaan normaalisti sydänlihakseen.
Tutkimuksessa sepelvaltimossa olevan ahtauman tai tukoksen läpi pujotetaan kuvauskatetrin kautta ohut lanka. Ahtauman kohdalle viedään pallo, joka puristaa ahtauman suonen seinämää vasten ja avaa sen. Näiden jälkeen ahtaumaan asetetaan yleensä verkkoputki eli stentti, joka estää suonta painumasta kasaan uudestaan.
Tietosuoja ja salassapito
– Henkilötietoja ovat kaikki tiedot, jotka liittyvät tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan henkilöön. Potilastiedot ovat henkilötietoja, ja niiden käsittelyyn sovelletaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta, jota täydennetään ja täsmennetään kansallisella lainsäädännöllä.
Tietosuojaperiaatteiden mukaan henkilötietoja on
- käsiteltävä lainmukaisesti, asianmukaisesti ja rekisteröidyn kannalta läpinäkyvästi
- käsiteltävä luottamuksellisesti ja turvallisesti
- kerättävä ja käsiteltävä tiettyä, nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten
- kerättävä vain tarpeellinen määrä henkilötietojen käsittelyn tarkoitukseen nähden
- päivitettävä aina tarvittaessa ‒ epätarkat ja virheelliset henkilötiedot on poistettava tai oikaistava viipymättä
- säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten.
Potilastiedot ovat salassa pidettäviä. Niitä voi luovuttaa sivulliselle eli muulle kuin samassa terveydenhuollon toimintayksikössä potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuville henkilöille joko potilaan suostumuksella tai silloin, jos oikeudesta tietojen luovuttamiseen tai saamiseen säädetään lainsäädännössä.
Tietojen luovuttaja on vastuussa siitä, että luovuttaminen tapahtuu lainmukaisesti. Tietoja pyytävältä taholta on tarvittaessa syytä pyytää lisätietoja esimerkiksi siitä, mihin tarkoitukseen tietoja tarvitaan sekä minkä lain säännöksen perusteella tietoja pyydetään.
Omavalvonta
Omavalvonnan perusidea on siinä, että toimintayksikölle on laadittu kirjallinen suunnitelma, jonka avulla asiakkaan palveluissa esiintyvät epäkohdat ja palvelun onnistumisen kannalta epävarmat ja riskiä aiheuttavat tilanteet pystytään tunnistamaan, ehkäisemään ja korjaamaan nopeasti. Omavalvonta perustuu yksikössä toteutettavaan riskinhallintaan, jossa palveluprosesseja arvioidaan laadun ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskien toteutuminen ja reagoida havaittuihin kriittisiin työvaiheisiin tai kehittämistä vaativiin asioihin suunnitelmallisesti ja nopeasti.
Terveydenhuollon etiikka
Terveydenhuollon päämääränä on terveyden edistäminen, sairauksien ehkäisy ja hoito sekä kärsimyksen lievittäminen. Terveydenhuollossa ollaan jatkuvasti tekemisissä ihmiselämän peruskysymysten kanssa. Etiikka tulee konkreettiseksi ja käytännölliseksi, kun on kysymys terveydestä ja sairaudesta, syntymästä ja kuolemasta, hyvästä elämästä sekä ihmisen haavoittuvuudesta ja rajallisuudesta.
Kaikilla ihmisillä on yhtälainen ihmisarvo, joka ei ole riippuvainen rodusta, iästä, uskonnosta tai esimerkiksi poliittisesta kannasta. Tämä tulee näkyä myös potilaan omaisten ja muiden läheisten kohtelussa
On tärkeää ottaa huomioon myös potilaan hoitotahto, joka on henkilön ilmaisu hänen tulevasta hoidosta siltä varalta, ettei hän itse pysty osallistumaan ratkaisuihin tajuttomuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Hoitotahdossa voi ilmaista toiveensa hoidon suhteen tai siinä voi kieltäytyä tietyistä hoitotoimenpiteistä tai hoidosta kokonaan.
Hoitopolku/ketju
ST-nousuinfarktipotilaiden hoitoketjun suunnittelusta ja ohjauksesta vastaa sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkäri, perusterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksestä vastaavien lääkäreiden ja erikoissairaanhoidon päivystyksestä vastaavien lääkäreiden ja vastuualueen kardiologien kanssa.
Hoidosta tulee joka toimipisteessä olla ajantasalla oleva kirjallinen hoito-ohje, jossa huomioidaan alueellinen palveluiden saatavuus.
ST-nousuinfarkit hoito kuuluu erikoissairaanhoidon piiriin.
Viiveettömin ja tehokkain hoidon aloitus tapahtuu ensihoitopalvelun kautta.
Potilascase
72-vuotiaalla Tyyne Raivolalla alkaa Myyränperän Sparin lihatiskillä kova rintakipu joka säteilee vasempaan käteen ja kaulaan, kertoo siitä miehelleen, jonka kanssa tekee päätöksen, että nyt lähdetään lähimpään terveyskeskukseen.
Terveyskeskukseen saavuttuaan Tyyne ottaa automaatista vuoronumeron ja istuu odottamaan. Hetken odottelun jälkeen sairaanhoitaja kutsuu Tyynen vastaanottohuoneeseen, jossa tehdään hoidon tarpeen arviointi ja sen kiireellisyys, sairaanhoitaja kirjaa ylös Tyynen henkilötiedot ja kysyy lähiomaisen nimen ja puhelinnumeron ja saako lähiomaiselle ilmoittaa jos Tyynen tilaan tulee akuutteja muutoksia.
Tyyne kertoo sairaanhoitajalle kovasta hetki sitten alkaneesta rintakivusta joka säteilee vasempaan käteen ja kaulaan. Sairaanhoitaja huomaa Tyynen olevan kalpea ja hänen ihonsa on kylmä ja hikinen
Tyyne viedään kiireellisenä potilaana toimenpidehuoneeseen odottamaan tutkimuksia.
Toimenpidehuoneeseen saapuu sairaanhoitaja joka ottaa Tyyneltä tutkimuksia, sairaanhoitaja ottaa Tyyneltä perustutkimukset ja 14-kanavaisen EKG:n, jonka vie lääkärille tulkittavaksi.
Lääkäri tulkitsee sydänfilmin ja havaitsee ST- nousua kytkennöissä II, III, aVF ja V4R, sekä peilikuvamuutokset.
Lääkäri tekee diagnoosiksi ST-nousuinfarktin.
Lääkäri määrää Tyynelle annettavaksi ASA 250 mg pureskeltavaksi, ja tilaa kiireellisen siirtokuljetuksen keskussairaalaan pallolaajennukseen. Lääkäri käskee sairaanhoitajien avaamaan Tyynelle kaksi perifeeristä laskimosuoniyhteyttä vasempaan käteen ylläpitonestettä ja lääkitystä varten, mutta sairaanhoitajat eivät tässä onnistu ja jäävät odottamaan nohevia ensihoitajia, jotka varmasti siinä onnistuu.
Ambulanssi saapuu paikalle. Nohevat ensihoitajat siirtävät Tyynen sairaalasängyltä paareille ja valmistelee Tyynen kuljetusta varten. Ensihoitajat avaavat Tyynelle suoniyhteydet ensimäisellä yrityksellä.
Kuljetuksen aikana ensihoitajat kytkevät Tyynen monitori- ja verenpaineseurantaan ja valmistelevat elvytysvalmiuden, matkan aikana tarkkaillaan myös sykettä, hengitystaajuutta, lämpöä ja tajuntaa.
Ensihoitaja tekee matkan aikana ennakkoilmoituksen keskussairaalaan ja konsultoi kardiologia, joka määrää Tyynelle annettavaksi sairaanhoitopiirin protokollan mukaisen lääkityksen ennen pallolaajennusta:
Oxanest 4mg i.v., tarvittaessa toisto (Kipuun)
Brilique 180mg p.o
Klexane 0,5mg/kg i.v.
Cetirizin 10mg p.o. (estetään allergista reaktiota varjoaineelle)
Kuljetuksen aikana Tyynen voinnissa ei merkittäviä muutoksia.
Keskussairaalassa ensihoitajat antavat raportin triage-hoitajalle ja vie Tyynen suoraan angiohuoneeseen jossa suoritetaan varjoainekuvaus ja sen perusteella pallolaajennus.
Pallolaajennus onnistuu loistavasti ja Tyyne siirretään sydänvalvontaosastolle.
Sydänosastolla Tyynelle tehdään sydämen ultraäänitutkimus jonka jälkeen todetaan, että Tyyne voi kotiutua miehensä luokse kotia seuraavana päivänä.
