Ensimmäisellä viikolla tutustuimme kaikkiin kolmeen osaamisalaan; puu, metalli ja tekstiili. Meidän ryhmämme aloitti puusta. Saimme eteemme kasan erilaisia puunpalasia yms. joista saimme valmistaa haluamamme esineen; ”härpäkkeen”. Itse halusin tehdä jotain käytännöllistä ja tarpeellista. Tein pienen hyllykön tyttäreni huoneeseen, jossa hän voi säilyttää schleich-hevosiaan.
Seuraavaksi menimme kahdeksi päiväksi tekstiilipuolelle, jossa meidät jaettiin kahteen ryhmään. Toiset värjäsivät kangaskassit ja toiset pääsivät kutomaan 50 cm mattoa. Itse olin ensin värjäysryhmässä. Olen jonkun verran värjännyt vaatteita, joten halusin kokeilla vähän erilaista tekniikkaa. Päädyinkin sitomaan kassin tiukasti putken ympärille ja täyttämään kattilan vesipusseilla (jotta saimme vedenpinnan nousemaan tarpeeksi). Haastava valmistelutyö kannatti, sillä lopputuloksena oli tiikerinraidat kassissa.
Seuraavana päivänä pääsin kutomaan mattoa, joka osoittautuikin todella hauskaksi hommaksi. Tuloksena oli raikkaan värinen matto, josta myöhemmin ompelen kassin. Tekstiilipuolen päivät saivat miettimään olisiko tämä sittenkin minun puoleni?
Viimeisenä kiertopajoissa oli metalli, joka itseäni arvelutti eniten. Mitä osaan siellä tehdä? Mitä pitäisi tehdä? Saimme tehtäväksemme suunnitella ja valmistaa naulakon. Naulakolle ei varsinaisesti ollut tarvetta kotona, joten mietin millaisen oikein valmistaisin. Aikani piirreltyäni keksin tehdä pienen oksamaisen naulakon eteisessämme olevan naulakon kaveriksi. Naulakossa voisi säilyttää avaimia. Kun suunnitelmat olivat valmiit, pääsimme valmistamaan naulakoita, leikkaamalla, takomalla, hitsaamalla ja hiomalla. Lopuksi naulakot maalattiin ja laitettiin seinälle kaikkien ihasteltavaksi. Metallipuoli oli mieletön kokemus, josta jäi mahtava fiilis; mä hitsasin!
Mietiskelin kiertopajojen jälkeen siirtyisinkö kuitenkin puupuolelta tekstiilille, mutta monen päivän mietinnän jälkeen päädyin valitsemaan puun, johon olin alun perinkin tullut. Enkä ole katunut päivääkään, oikealla tiellä ollaan!